keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Waiting

Ohikiitävistä hetkistä hurmaavimpana pidän vartomisen aikaa – niitä hetkiä, kun jokin toivottu asia siintää vasta kaukana horisontissa ja odottaa tavoittamistaan. Niitä hetkiä, kun pimeässä ryömiessään huomaa valon vihdoin alkavan kajastaa toisessa päässä, ja on vain ajan kysymys, koska se saavutetaan.

Kesää kohti kurottava kevät on yksi tällaisista asioista – saapuessaan se herättää mussa aina suunnatonta hilpeyttä ja nostalgiantunnetta, vaikka tiedänkin sen vilahtavan ohi silmänräpäyksessä. Tuona vuodenaikana saatan tepastella pitkin kaupunkimme katuja hölmö hymy kasvoillani – vastaantulijoiden ihmetellessä, mikä ihme mahtaa tuota poikaa vaivata.

Ikävää näissä asioissa lienee kuitenkin niiden väistämätön muuntuminen arkipäiväisyyksiksi, ja siitä usein seuraava asian hiljattainen lipeäminen käsistämme – kuin huomaamatta ne tapaavat kerta toisensa jälkeen valua sormiemme välistä hukkaan, jättäen meidät huokailemaan neuvottomina peräänsä, ja pohtimaan, kuinka julmaa onkaan, että niiden todellinen arvo avautuu vasta ne menettäessään.

Kyseisten asioiden menetystä traagisempaa lieneekin ainoastaan niiden saavuttaminen – ennen sitä ne näyttäytyvät edessämme täydellisinä, ennen sitä ne ovat aina kauneimmillaan.
Waiting
Follow me on FacebookBloglovin'Instagram

18 kommenttia:

  1. oot kyllä sairaan hyvä kirjottaan :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä oikeastaan kovinkaan hyvä koe olevani, mutta kiitos kovasti ! :)

      Poista
  2. Kiva postaus tää!

    VastaaPoista
  3. Vitsi! Oot alkanut taas bloggailemaan! Tai sitten mä olen vaan elänyt jossain puskassa, kun en ole moista huomannut (taisit olla hiljaa jonkun aikaa?)

    eniveiii, tykkäilen kovasti sun kuvista. Magee muokkaus niissä ja fiilis semmonen tosi surrealistinen.

    http://kaleidosc0pic.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, kyllä vain! Elin muutaman kuukauden eristyksissä arjesta kirjoitusten takia, mutta heräsin tässä hiljattain eloon (niiden päätyttyä)... : )

      Huurjasti kiitosta! :)

      Poista
  4. Sika hieno kuva tossa ! :)

    VastaaPoista
  5. Voi ei Axel mulla on ollu ikävä sun postauksia ;___; Hypin melkein kattoon kun tänään pitkän tauon jälkeen avasin bloggerin ja huomasin monta uutta postausta sulta <3
    Mä en vaan kykene käsittämään miten joku voi olla noin hyvä valokuvaamaan ja editoimaan ja ... .__. Olis ihan unelmaa päästä joskus kuvaamaan sun kanssa/sun kuvattavaks. Okei jos siirrytään johonkin vähän vähemmän stalkkaamiselta vaikuttavaan aiheeseen ~

    Ylppärit ohi itse kullakin \o/ Mihin meinasit seuraavaks suunnata?

    Tuli tosta painajaispostauksesta mieleen, että jos ideoita kaipaat ni musta olis ainakin mielettömän siistiä katella kuvasarjaa esimerkiksi unista (näin ihmisenä joka ei näe unia..) tai jostain mielenterveyshäiriöstä (niistä tosin voi olla vaikea tehä mitään jos ei ite ole kokemusta niistä) ^___^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjan mukavaa kuulla että meikäläistä on kaipailtu! <3 Ehdinkin vietellä hiljaiseloa aimo tovin kirjoituksiin lueskellessani, joten lienikin jo aika herätä horroksesta ja palata blogimaailmankin puolelle... : D
      Hehe, musta on kivaa ja samalla vallan hassua että joku ajattelee noin, sillä itse oon jatkuvasti kyseenalaistamassa kamerointitaitojani, ja ajattelen lähes aina uuden kuvasen julkaistessani sen olevan huima rimanalitus. Joten tällaiset kommentit lämmittävät suuresti sydäntäni, kiitos sulle ! : )

      Jaja, suunnitelmanani olisi pitää välivuosi, suorittaa velvollisuuteni Suomen kansalle, ja siinä sivussa harjoitella Aallon pääsykokeisiin, arkkitehtuurilinja nimittäin kiinnostaisi!

      Hmm, oikeastaan mulla lienee eräästä sellaisesta – masennuksesta – hieman enemmän kokemusta kuin saattaisi luulla, ja olenkin itse asiassa suunnitellut tekeväni asiasta postauksen asiaan liittyvän valokuvan/-kuvien saattelemana, mutta en tiedä, millainen vastaanotto sillä olisi. Ja unista puheenollen, mulla on muistivihkoon kirjattuna eräs idea, joka odottelee toteuttamistaan! Joskin sekin lienee melko painajaismainen, mä kun tapaan nähdä painajaisia lähes joka yö... :D

      Poista
    2. Hui, ite harkitsin kans arkkitehtuuria (Tampereelle tai Aaltoon), mut itsetunto pisti vastaan (lisäks täällä ei todellakaan olis aikaa harjotella niihin), joten päädyin hakemaan opiskelemaan kuvajournalismia Tampereelle. Sinne on tosin vielä vaikeempi päästä, joten ehkä mä kuitenkin päädyn sinne geologian laitokselle Helsinkiin.. :D

      Vau, ite ainaki olisin tosi innoissani tommosista! Varsinki unet on alkanu kiehtomaan mua tosi paljon sen jälkeen kun mulle selvis, etten näe unia (tai näen, mut harvoin ja sillonkin ne on tosi 'arkisia') :3

      Odottelen innolla seuraavaa postausta ^^

      Poista
    3. Haha, no sulla ainakin näyttää riittävän vaihtoehtoja! Mä puolestani oon pienestä pitäen miettinyt, mikä ihme musta voisi tulla – tuloksetta... Arkkitehtikaan ei ole mulle mikään kutsumusammatti, vaan lähinnä kokeilu tai toivomus siitä, josko se sopisi mulle.. : D

      Hassua, en ookkaan koskaan tullut ajatelleeksi, ettei joku näkisi unia, koska itse näen niitä aivan jatkuvasti (joskus valveuniakin, jos koitan hirmu väsyneenä pysytellä hereillä, ja se on aika pelottavaa).

      Mutta jeaps, postailen huomenna taikka ylihuomenna! : )

      Poista
  6. Ooh Kokkolan poika on päässyt blogin pariin! Ihanaa! Ja kiva kuulla, että kirjotukset meni hyvin!:)
    Uni postaus oli tosi kiva, ite nään ihan hulluja unia ja kirjotan niitä aina vihkoon :D
    Seukki postausta ootellessä, sun blogi on niin mahtava ja sun editoimat kuvat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepuliiiis, täällä ollaan taas! : )
      Mullakin oli joskus ajatuksissa kirjoittaa unet vihkoon muistiin, sillä luin, että sillä tavoin on suurempi mahdollisuus nähdä selkounia, kun voi helpommin tunnistaa unen "outouksia" ja siten tajuta näkevänsä unta.. Selkounet on muuten järjettömän siistejä, joskin oon nähnyt niitä ehkä kerran vuodessa : D
      Jeijjei mutta kiitos kovasti! <3

      Poista
  7. kukaa muu ku homo ei sano että hurmaavaa. vitun homo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, aivan, sanavaraston vähäisyys ja heikko ilmaisutaito lienevät siis perusheteron tunnusmerkit? Harmin paikka.

      Poista